keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

29.3.2016
30.3.2016


Nyt alkaa olla yhteenvedon aika.Ja sainko kysymyksiini vastaukset. Sainhan minä.
Kyllä....täällä(kin) voisi  aivan mainiosti talvikuukaudet viettää.
Ei.....ei tule aika pitkäksi niin kauan kun jaksaa tossun pohjia kuluttaa ja kirjastossa kirjoja riittää ja muistettakoot että  lähes kaikkihan on aina itsestä kiinni.Ja jos yksinäisyys alkaa vaivata ei tarvitse kuin istahtaa puiston tai rantakadun penkille niin kyllä aina juttuseuraa saa jollakin kielellä.

Kunto on varmaan ainakin vähän parempi kuin tullessa kun olen noita vuorenrinteitä ja katuja päivittäin kiivennyt ylös ja alas.Naaman värikin on toinen kuin tullessa joskin auringon vaarat tiedostaen en juuri ole aurinkoa palvonut vaan vain se mitä vastaan itsestään on tullut.
Ja tosi hieno asia on se, että lääkäriä ei ole täälläkään ollut tarvis vaivata ja hampaatkin pysyneet suussa.
Matkoilla ja muutenkin syön aina mitä eteen laitetaan ja ruoaksi kutsutaan enkä ole vielä onneksi koskaan vatsatautiin sairastunut.En siis täälläkään.





Ja kun tarkoitus oli saada myös pään kovalevy tyhjennettyä turhasta tavarasta niin kovin tyhjältä siellä tällä hetkellä ainakin tuntuu :-)







Asuntoasiat sujuivat kitkattomasti ja oli viisasta käyttää suomalaista välittäjää; sekin on jonkinlainen turva jos jotain sattuu tai tarvitsee jonkinlaista  huoltoapua.

Sää oli paras mahdollinen eli kaunista ja aurinkoista lähes koko ajan muutamaa puolipäiväsadetta lukuunottamatta. Oikein sopiva keli aktiiviseen liikkumiseen.Nyt on viikon verran ollut jo sen verran lämmintä ettei sellaisia pitkiä kävelyretkiä jaksaisi enää tehdä mitä aiemmin harrastin. Hiki tulee pintaan jo aamusta alkaen.






Jos Turkin matkalla harmittelin sekavaa , kaaottista liikennettä niin sitä ongelmaa ei täällä  ole.
Täällä ainut minua vaivaava asia on nuo monesti kirjoittamani kerjäläiset joskin tiedostan että suurempiakin epäkohtia maailmassa on ja tulee aina olemaan.

Kaiken kaikkineen oli oikein virkistävä , leppoisa ja antoisa lomajakso ja ajankohta kotiinpaluulle tuntuu oikein hyvältä nyt kun Suomessakin alkaa jo talvi taittua.
Toivottavasti matkallani mukana kulkeneet ovat saaneet ainkin jonain päivänä  piristävän auringonsäteen kuvien kautta.Kiitos kaikille mukana matkaajille !
Jokaisesta matkasta jää jonkilainen jälki sieluun.....




Jos jäät odottamaan
sitä täydellistä hetkeä,
jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa,
saat ehkä odottaa turhaan.
Vuoret jäävät kiipeämättä
ja kilpailut voittamatta
tai kestävä onni saavuttamatta.

-Maurice Chevalier


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti