18.3.2019

Ei muuta kuin häntä pystyyn ja menoksi. Pitää yrittää karistaa olkapäiltä alakulo ja nauttia nyt kaikesta tästä ja täällä.

Kävely on parasta terapiaa. Olen jäänyt pahasti aktiivisuusrannekkeen koukkuun. Enpä olisi uskonut, että niin voisi käydä kun Kari sen minulle puoliväkisin hommasi. Sen jälkeen on tullut seurattua päivittäin askelten määrää. Laitteessa on ohjelmoituna ryhmä joka "kisailee" keskenään. Olen kuulunut sellaiseen porukkaan jossa tähtäin on 70 000 askelta /viikko eli se 10 000 askelta /päivä.
Ja killunut siellä kärkipäässä ykkösenä tai kakkosena. Nyt kiilasin kaikkien edelle kun viime viikon askelmäärä oli peräti 111 600 😇 ja viikko oli sentään matkustusviikko ja jalan kulkeminen jäi vähän vähemmälle.Nyt sitten kiinnostaa kun alkoi uusi viikkojakso paljonko mittariin kertyy.
Korostan etten tosiaankaan kilpaile itseni tai muiden kanssa moisesta asiasta.....mutta mukava vehje.
Ja vaikka tein ihan aloittelijan virheen ja otin mukaan tuliterät tossut kun vanhoja ei enää ollut ne ovat olleet vertaansa vailla eikä hiertymiä tai rakkoja ole päässyt tulemaan.

 Tässä ikkunan takaa kuvattuna kivoja klipklap-tossuja joilla ei tosin kilometrejä tallustella.


Tänään on lupailtu sadekuuroja muttei ainakaan vielä sadetta ole näkynyt. Aamulla rannalla tosin upeat tyrskyt ja kalastajiakin oli onnea onkimassa.