sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

17.3.2019




Sain iltapäivällä surullisen puhelun. Ystäväni ja myös aiempi elämänkumppani Lasse on kuollut kotonaan yllättäen. Puhuimme vielä ennen matkalle lähtöäni ja kaikki oli silloin  hyvin.Siksikin tieto tuli shokkina. Pahinta tuskaa on poikien perheillä kun "Popia" ei enää ole.Olivat päivittäin tekemisissä. Elämä on niin hauras ja arvaamaton.
Kävelin majakalle istuskelemaan ja muistelin meidän yhteistä aikaa. Samalla  jätin hyvästit Lasselle.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti