19.3.2016
Ensimmäinen ulkomaanmatka on aina mieleenpainuva kokemus. Nuorena tyttönä lähdin yksin tänne Benalmadenaan. Kun lentokone laskeutui Malagan lentokentälle muut matkaseurueesta menivät busseihin jotka veivät heidät hotelliin. Itse jäin matkalaukkuineni kyselemään taxikyytiä asunnolle.
Siis vanhempieni asuntoon Vista Marinaan.
Kukaan pitkästä taxiletkasta ei tiennyt osoitetta johon olin menossa.Pyörittavät vain kaikki päätään.
Vähänkö olin hukassa ja seuraavaksi mietin että pitää löytää kolikkopuhelin jolla soittaa Suomeen ja saan sitten lisäohjeita.MUTTA sitten eteeni ajoi nuori mies avourheiluautolla ja kysyi selvällä suomenkielellä , että onko joku hätänä ? Miten helpottavaa ja kun kerroin ongelmani hän tiesi paikan ja lupasi minut sinne viedä
Hän oli FinnPubin omistaja ja oli hakenut kentältä jotain tavaraa yritykseensä. Hienolla autolla siis huristeltiin enkä osannut olla edes peloissani kun olin sen verran helpottunut että nyt pääsen perille. Kohteliaasti hän odotti että saan portin auki ja toivotti illalla tervetulleeksi ravintolaansa.No....en mennyt illalla enkä myöhemminkään.Kaikki tämä oli kuin suoraan jostain Hertta-sarjasta :-)
Elämä on kyllä aika kohtalokasta sillä mistä sen tietää jos olisin paikalle mennyt niin pahimmassa tapauksessa olisin tänäkin iltana kyseisessä paikassa tiskaamassa :-)
Katselin nimittäin että kyseinen paikka on edelleen voimissaan ja jos aiemmin se veti puoleensa
lihapullilla ja muusilla niin nykyään tarjolla on karaokea ja urheilukisoja.
Mutta tänä päivänä en missään tapauksessa uskaltaisi hypätä vieraaseen autoon lentokentällä !
Ensimmäinen ulkomaanmatka on aina mieleenpainuva kokemus. Nuorena tyttönä lähdin yksin tänne Benalmadenaan. Kun lentokone laskeutui Malagan lentokentälle muut matkaseurueesta menivät busseihin jotka veivät heidät hotelliin. Itse jäin matkalaukkuineni kyselemään taxikyytiä asunnolle.
Siis vanhempieni asuntoon Vista Marinaan.
Kukaan pitkästä taxiletkasta ei tiennyt osoitetta johon olin menossa.Pyörittavät vain kaikki päätään.
Vähänkö olin hukassa ja seuraavaksi mietin että pitää löytää kolikkopuhelin jolla soittaa Suomeen ja saan sitten lisäohjeita.MUTTA sitten eteeni ajoi nuori mies avourheiluautolla ja kysyi selvällä suomenkielellä , että onko joku hätänä ? Miten helpottavaa ja kun kerroin ongelmani hän tiesi paikan ja lupasi minut sinne viedä
Hän oli FinnPubin omistaja ja oli hakenut kentältä jotain tavaraa yritykseensä. Hienolla autolla siis huristeltiin enkä osannut olla edes peloissani kun olin sen verran helpottunut että nyt pääsen perille. Kohteliaasti hän odotti että saan portin auki ja toivotti illalla tervetulleeksi ravintolaansa.No....en mennyt illalla enkä myöhemminkään.Kaikki tämä oli kuin suoraan jostain Hertta-sarjasta :-)
Elämä on kyllä aika kohtalokasta sillä mistä sen tietää jos olisin paikalle mennyt niin pahimmassa tapauksessa olisin tänäkin iltana kyseisessä paikassa tiskaamassa :-)
Katselin nimittäin että kyseinen paikka on edelleen voimissaan ja jos aiemmin se veti puoleensa
lihapullilla ja muusilla niin nykyään tarjolla on karaokea ja urheilukisoja.
Mutta tänä päivänä en missään tapauksessa uskaltaisi hypätä vieraaseen autoon lentokentällä !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti